Wednesday, March 13, 2013
Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ja Natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop allekirjoittivat Moskovassa 23. elokuuta 1939 hyökkäämättömyssopimuksen, jossa sovittiin myös maiden välisestä etupiirijaosta. Adolf Hitlerin kanssa solmitun liittolaissopimuksen allekirjoittamistilaisuutta valvoi Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin.
Sopimus sinetöi useiden itsenäisten pienvaltioiden kohtalon ja syöksi ne maailmansodan kurimukseen. Suomen osalta se merkitsi uhrivaltion osaa Neuvostoliiton valtioterrorin kynsissä. Neuvostohyökkäys merkitsi Suomelle valtavia henkisiä ja taloudellisia menetyksiä; miehitys olisi vienyt vielä kymmeniltä tuhansilta suomalaisilta hengen ja vapauden.
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939 aloittaen kaupunkiemme pommitukset ja siviiliväestön tuhoamisen. Natsi-Saksan tukema Neuvostoliitto aloitti kansainvälisten ja kahdenvälisten sopimusten vastaisen hyökkäyssodan. Puna-armeija ylitti maamme itärajan vuonna 1932 solmitusta ja vuonna 1934 jatketusta hyökkäämättömyyssopimuksesta huolimatta.
Talvisota oli ennen kaikkea suomalaisten taistelua valtionsa, yhteiskuntamallinsa ja kulttuurinsa puolesta. Se oli taistelua diktatuuria ja kommunistista yhteiskuntajärjestystä vastaan. Se oli Suomen kansan yksimielinen tahdonilmaus totalitarismia ja punafasismia vastaan. Suomen antifasistinen komitea muistuttaa kansanvallan puolesta käydyn taistelun merkityksestä.
Talvisodan päättymisestä on tänään kulunut 73 vuotta. Rauhansopimuksen mukaan sotatoimet päättyivät 13. maaliskuuta 1940 kello 11:00. Ulkoministeri Väinö Tanner piti sodan päättymispäivänä radiopuheen, jossa hän muistutti, että Suomi joutui sotaan ilman omaa syytään Neuvostoliiton aluevaatimusten takia. "Suomi luotti naapurinsa kanssa solmittuihin sopimuksiin ja tämän monasti julistamaan rauhantahtoon eikä uskonut sodan syttyvän", Tanner sanoi.
Vaikka rauhan ehdot olivat raskaat, Suomi säilytti itsenäisyytensä. "Ylivoimaista vihollista vastaan puolustautuessaan on armeijamme saanut ponnistaa kaikki voimansa. Se on kuitenkin suoriutunut tehtävästään loistavasti. Puolustautuminen on ylittänyt kaikki odotukset. Yleensä luultiin tehtävä toivottomaksi, mutta niin ei ole käynyt. [...] Olemme näyttäneet pienille kansoille tien, jota diktatuurimaiden vaatimuksien edessä on käytävä", Tanner lausui.
Venäjä muistaa joka vuosi "Suurta isänmaallista sotaa", jonka se katsoo alkaneen, kun Natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941. Suomen antifasistinen komitea toteaa, että Suomen "Suuri isänmaallinen sota" alkoi jo vuonna 1939. Talvi- ja jatkosodassa kuoli ja haavoittui reilusti yli miljoona sotilasta ja siviiliä rintaman molemmin puolin. Tämä kärsimysnäytelmä alkoi Neuvostoliiton laittomasta hyökkäyksestä.
Nyky-Venäjän virallinen historiankirjoitus ylläpitää neuvostoaikana venäläisiin iskostettua myyttiä "Suuresta isänmaallisesta sodasta". Syy, miksi nyky-Venäjällä pyritään edelleen väärentämään Neuvostoliiton ja toisen maailmansodan historiaa, on pitää Venäjä henkisesti erillään muusta Euroopasta. Tulee kuitenkin muistaa, että "ken ei muista menneisyyttä, on tuomittu elämään se uudestaan".
Venäjä ei ole tähän päivään mennessä tunnustanut aloittaneensa toisen maailmansodan yhdessä liittolaisensa Natsi-Saksan kanssa. Venäjän viralliset historioitsijat ovat jopa syyttäneet Neuvostoliiton hyökkäyssodan uhrivaltioita sodan aloittamisesta. Eurooppaa vuosikymmeniä jakanut historiallinen haava on siksi edelleen tulehtunut. Suomen antifasistinen komitea muistuttaa tänään, talvisodan päättymisen vuosipäivänä, että sodassa puolustettiin eurooppalaisia arvoja: oikeudenmukaisuutta, demokratiaa ja tasa-arvoa.
Helsingissä 13. maaliskuuta 2013
Vladimir Putin on reagoinut Suomen antifasistisen komitean julkilausumaan talvisodan päättymisen vuosipäivänä. Putin kehotti pystyttämään muistomerkkejä Puna-armeijan Suomea vastaan aloittaman laittoman hyökkäyssodan kunniaksi.
ReplyDeletePutin sanoi tavatessaan Venäjän sotilashistorioitsijoita, että neuvostodiktaattori Josif Stalin käynnisti sodan Suomea vastaan "korjatakseen virheitä", jotka oli tehty vedettäessä rajaa Suomen kanssa bolshevikien kaapattua vallan Venäjällä.
Putinin mukaan Puna-armeija sai Suomen "tuntemaan Venäjän, silloisen neuvostovaltion koko voiman". Venäjän oman, puolivirallisen arvion mukaan yli 130 000 neuvostosotilasta menehtyi sodassa. Suomen sotilastappiot olivat kaikkiaan noin 25 000 miestä.