Saturday, August 25, 2012
Suomen antifasistinen komitea laski neilikat suuren suomalaisen antifasistin Väinö Tannerin muistomerkille stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaisena muistopäivänä torstaina 23. elokuuta. Yhdistyksen puheenjohtaja Antti-Pekka Mustonen ihmettelee päivän Suomessa saamaa vähäistä huomiota. Esityksen muistopäivän perustamisesta allekirjoitti kaikkiaan 13 suomalaista eurokansanedustajaa vuonna 2008, Mustonen muistutti. Esimerkiksi Virossa vastaavaan tilaisuuteen osallistuivat ja pitivät puheenvuoron maan sisäministeri, johtava europarlamentaarikko ja naapurimaa Latvian suurlähettiläs.
Lehdistötilaisuudessa puheenjohtaja Mustonen totesi, että Suomen antifasistinen komitea pitää Väinö Tanneria esimerkillisenä antifasistina ja koko sosiaalidemokraattista aatetta lähtökohtaisesti totalitarismin vastaisena ja antifasistisena. Tannerin panos suomalaisen yhteiskunnan turvaamiseen totalitarismin uhalta oli hyvin merkittävä: ensin suomalaisen työväenliikkeen rakentajana, sitten ministerinä Suomen puolustautuessa totalitaristista naapurivaltaa vastaan ja lopulta sodanjälkeisen politiikan keskeisenä vaikuttajana. Hän pyrki aina toimimaan suomalaisten edun mukaisesti ja vastuunsa kantavana, Mustonen lausui.
Illalla kello 21:00 Suomen antifasistinen komitea järjesti hiljaisen kynttilämielenosoituksen Venäjän suurlähetystön edustalla Helsingin Tehtaankadulla. Mielenilmaus oli osa yhdistyksen "Operaatio viimeinen mahdollisuus" -kampanjaa, joka muistuttaa siitä, että Neuvostoliitto toisen maailmansodan voittajavaltiona ei ole kantanut vastuutaan sotarikoksistaan. Nyky-Venäjä kunnioittaa sotarikollisia edelleen sankareina. Venäjän on Neuvostoliiton oikeudellisena perillisenä tunnustettava vastuunsa synkästä historiastaan myös oman kansansa tähden.
Puheenjohtaja Mustonen muistutti, että Neuvostoliiton suurin rikos Suomea vastaan oli hyökkäyssodan aloittaminen vuonna 1939. Hyökkäys rikkoi Tarton rauhansopimusta, jota Väinö Tannerkin oli neuvottelemassa. Siviilikohteiden laajamittaiset pommitukset ja Jatkosodan aikaiset neuvostopartisaanien terrori-iskut olivat kiistattomia sotarikoksia. Välirauhan aikaisista rikoksista Mustonen mainitsi matkustajakone Kalevan alasampumisen kesäkuussa 1940. Muita rikoksia olivat muun muassa Punaisen Ristin kohteiden pommittaminen ja evakkojunien tulittaminen. Helmikuun 1944 suurpommituksia voidaan kutsua valtioterrorismiksi, Mustonen totesi.
Lehdistötilaisuudessa esitettiin kysymys, emmekö kampanjallamme vähättele holokaustin merkitystä. Varapuheenjohtaja Kerkko Paananen vastasi, että kommunististen regiimien rikosten korostaminen tässä yhteydessä ei vähennä holokaustin merkitystä Euroopan ja koko maailman historiassa. Sen sijaan stalinismin rikosten vähättely estää Euroopan historian oikeudenmukaista käsittelyä ja tällä tavalla tukee niitä voimia, jotka pyrkivät edelleen luomaan kahtiajakoa Euroopassa. Stalinismin rikoksista vaikeneminen on väärin sekä rikosten uhreille että tuleville sukupolville kaikkialla Euroopassa, Paananen totesi.
