Wednesday, May 9, 2012
Suomen antifasistinen komitea vaatii ns. sotasyyllisyystuomioiden purkamista. Suomi joutui Neuvostoliiton voimakkaasti painostamana säätämään vuonna 1945 taannehtivan rikoslain "sotaan syyllisten rankaisemisesta" sekä perustamaan heidän tuomitsemistaan varten satunnaisen erityistuomioistuimen, "sotasyyllisyysoikeuden". Syytetyiksi valittiin Neuvostoliiton osoituksia seuraten vuosien 1941-1944 valtiojohtomme kahdeksan korkeata edustajaa tasavallan presidentti Risto Rytistä alkaen. Neuvostoliiton taholta jatkuneen vahvan painostuksen alla syytetyt tuomittiin pitkiin vapausrangaistuksiin.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti rikkoi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita sekä Suomen silloisen hallitusmuodon ja nykyisen perustuslain ilmaisemia demokraattisen sivistys- ja oikeusvaltion perussääntöjä. Sotasyyllisyysoikeus oli satunnainen eli jälkikäteen varta vasten perustettu erityistuomioistuin, oikeudenkäynnissä rikottiin taannehtivan rikoslain kieltoa, oikeudenkäynnissä ei noudatettu eikä edes voitu noudattaa syyttömyysolettamaa, syytettyjen puolustautumismahdollisuuksia rajoitettiin, osa tuomareista oli esteellisiä ja tuomareihin kohdistui voimakas ulkopuolinen painostus syytettyjen vahingoksi.
Risto Ryti lausui puolustuspuheessaan: “Tämä oikeudenkäynti on farssi. Todellinen syyttäjä siinä ei ole Suomen valtakunta, vaan erään suurvallan hallitus. Todelliset vastaajat eivät ole ne poliittisilla perusteilla noukitut henkilöt, jotka ovat täällä syytettyinä. Todellinen vastaaja on Suomen kansa. Tarkoitus oikeudenkäynnillä ei ole niinkään paljon syytettyjen henkilöiden tuomitseminen mahdollisimman korkeisiin rangaistuksiin kuin se, että suomalainen oikeus päätöksellään julistaisi Suomen hyökkääjäksi sodassa ja siten Neuvostoliiton rauha rakastavaksi, vääryyttä kärsineeksi, oikeudettoman hyökkäyksen uhriksi.”
Valtaosa suomalaisista ei ole koskaan pitänyt sotasyyllisiksi tuomittuja syyllisinä mihinkään rikokseen, vaan isänmaallisina kunniallisina kansalaisina, jotka äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa ponnistelivat uhanalaisen maamme hyväksi. Tuomitut eivät suomalaisten silmissä ole koskaan menettäneet kunniaansa, eikä heidän osaltaan siksi sinänsä tarvita mitään kunnian palautusta. Sopivin keino tilanteen korjaamiseksi on raskaasti virheellisten rikostuomioiden purku. Suomen antifasistisen komitean mielestä tuomioiden purkaminen osoittaisi, että Suomi täyttää velvollisuutensa täysimittaisena oikeusvaltiona.
